Keskustan ministerit huutavat joukkuepelin perään. Pahin parku on syntyi siitä, kun Väyrynen ja Korhonen lausuivat jätevesiasetuksesta mielipiteensä.

Valitettavasti heillä on sanomisiinsa oikeus ja velvollisuus. Maaseudun väki on hämmennyksissään, kun rouva Lehtomäki opettaa meitä suojelemaan ympäristöämme oikein sähköpostitse.

Ei vaan taida kaikille maan mummoille ja ukoille käsky mennä perille. Kas kun heillä ei ole postin vastaanottokonetta, ei leveitä kaistoja ja muutenkin kusti huonontaa polkemistaan haja-alueella. Naamakirjaan monen mummon naama on turhan ryppyinen.

Olisikohan esimerkiksi näissä tietoliikenneyhteyksissä kiireellisempää parannettavaa ennen täydellistä paskankulun järjestämistä.

Näyttää olevan niin, että etenkin Korhosen olisi parasta pysytellä hiljaa siellä nurkassaan, minne hänet puoluekokouksessa pyyhkäistiin. Äskeisellä ihanalla laivaristeilyllämme hänet taas minullekin moitittiin maan rakoon.

Väyrysen suutahan on yritetty vaientaa yli 40vuotta, itsekin olen ollut jossakin projektissa mukana, turhaan. Minkäs sille mahtaa, jos hän tänään tekee yhdet kääriäiset ja huomenna toiset.

Kaikkein veikein kaksiratasmies on kuitenkin puhemies Niinistö, joka ajaa kokoomuksen toisilla vaalikärryillä asemiin, Katainen toisilla. Ja miehen suosio kasvaa.

Mutta sellaista voimaa ei löydy, joka saa meikäläisen äänestämään tätä otsanrypistelijää presidentiksi, vaikka puheenjohtajamme Kiviniemi niin määräisi.

Keskusta ei ole yhden totuuden puolue, ei ole koskaan ollutkaan. Jos tänä päivänä Tim O Laanin mielipide on ainoa oikea, pitää puolueemme nimi muuttaa.

Tärkeää olisi myös, että erilaisille mielipiteille puolueessa olisi enemmän kuin yksi kanava. Onneksi on maalaisellakin mahdollisuuksia ryhtyä blokkailemaan.